Tavoite ei pyhitä keinoja

fence-1838771_960_720

[kuvassa valokuva puisesta aidasta, jonka yläpuolella näkyy kaistale vihreää pensasta]

Moni tuntuu ajattelevan, että millä tahansa saa rasisteja tai seksistejä tai kusipäitä pilkattua, niin hyvä homma. ”Tavoite” pyhittää keinot. Esimerkiksi Rajat kiinni/Suomi ensin/mitä ne nyt on nykyään?-tyyppejä ”vastustetaan” epäillen heitä työttömiksi, köyhiksi, mielenterveysongelmista kärsiviksi, kouluttamattomiksi tai päihderiippuvaisiksi. Ulkonäön pilkkaaminen ja lihavuusfobia on myös yleistä.

”Menisivät töihin höhöhö”.

”Ihme avohoitopotilaita hehehe.”

Paha vain, että kun käyttää näitä vähättelemään jotain ihmistä on sitä mieltä että näissä asioissa on jotain pilkan aihetta.

Eli jos et ole sitä mieltä, että mielenterveysongelmista tai päihderiippuvuudesta kärsivät tai työttömät ovat vähempiarvoisia ihmisiä, älä heittele näitä sanoja leimakirveinä.

Kritisoi sen sijaan toimintaa, sanoja ja tekoja.

Toivoo: eli nah

”Mikset ole aikaisemmin kertonut?”

16998846_10210456802549303_7376546405631389177_n

[kuvassa vihreällä taustalla oksa, josta roikkuu koteloitunut perhosen toukka]

Sisältövaroitukset: r/iskaus, gaslighting, nöyryyttäminen

Kun kerroin puolitoista vuotta sitten ensimmäisen kerran siitä, että tuttuni r/iskasi minut, useamman läheiseni ensimmäinen kysymys oli ”Mikset sä ole aikaisemmin kertonut?”. Niin. Tiedän, että kysymysten sävy oli enemmänkin ihmettelevä kuin syyllistävä, mutta syyllistävältä se silti tuntui. Tuntui, kuin heillä ei olisi mitään käsitystä siitä, miten huonosti kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme suhtaudutaan seksuaaliseen väkivaltaan ja sen uhreihin. Ja miksi väkivallasta on niin vaikea puhua. Lue loppuun

Se kirottu kirjain

bear-2095379_960_720.jpg

[kuvassa valokuva karhusta istumassa joen rannalla kameraa kohti. Sen takana näkyy joki ja toinen ranta, jossa on puita ja kaislikkoa]

Erilaisten puhetapojen pilkkaaminen on arkipäivän ableismia.

Sisältövaroitukset: kiusaaminen, ableismi, puhevika, poikkeavat puhetavat

Ihmisten erilaisten puhetapojen ja “puhevikojen”, esimerkiksi s- ja r-vian tai änkytyksen, pilkkaamista on jostain käsittämättömästä syystä pidetty pitkään harmittomana huumorina. Varsinkin netissä sekä trollit että ihan tavalliset “tolkun ihmiset” käyvät armottomasti kenen tahansa sellaisen henkilön kimppuun, joka sattuu puhumaan hieman eri tavalla kuin muut yleensä. Erilaisia puhetapoja ja puhevikoja käytetään edelleen mm. sketsihahmoissa törkeästi hyväksi helppojen naurujen saamiseksi. Samalla valitettavasti tehdään hyväksyttävämmäksi toisten ihmisten erilaisuuden pilkkaamista. Eikä tilanne ole koulumaailmassakaan paljoa parantunut vuosien saatossa. Ketään ei säästetä pilkalta, oli kyseessä sitten luokkatoveri, opettaja, julkkis, tai vaikka entinen tasavallan presidentti. Toisin kuin luullaan, kyse ei ole kuitenkaan vain harmittomasta huumorista, vaan oikeasti vahingollisesta arkipäivän ableismista. Lue loppuun

Tapaus Axl Smith ja sisältövaroitusten tärkeys

cat-188088_960_720

[kuvassa ruskeamustaraidallinen kissa kahlaa lumessa kohti kameraa lumessa törröttävien oksien keskellä]

Sisältövaroitukset: r/iskaus, r/iskauskulttuuri, traumamaininta

Tieto on tärkeää, mutta niin ovat sisältövaroituksetkin. Axl Smithin tekemiä r/iskauksia käsitellään nyt paljon mediassa ja vaikka on tärkeää, että asiasta ei vaieta, on yhtä tärkeää, että aihetta voi halutessaan välttää. Sisältövaroitukset varmistavat sen, että seksuaalista väkivaltaa tai r/iskauksen/ia kokeneet voivat altistua triggeröivälle materiaalille hallitusti ja omassa tahdissaan, jolloin altistumiskokemus on kontrolloitu ja edistää paranemista. (Tutkitusti yllätyksellinen triggeröiville kokemuksille altistuminen vaikeuttaa traumasta toipumista.) Lue loppuun

Miten Ylen triggeriherkkyys-teksti menee vikaan?

0e3df60cabeec611be2872b82db57458

[kuvassa valkoisella taustalla piirretty ponimainen yksisarvinen, jonka häntä ja harja ovat pinkki-kelta-siniset]

Ylen sivuilla julkaistu juttu ”Triggeriherkkyys on voitettavissa! Jos syöt tunteisiisi, lue tämä” (sisältövaroitukset: syöminen, laihduttaminen, lihavuusfobia, triggerien väärinkäyttö) tarjoaa tyyppiesimerkin triggeröitymisen harhaanjohtavasta käytöstä. Ensiksi: juttu ei ole ansioita vailla, ja joillekin sen vinkeistä voi olla apua. Siinä sivuutetaan kuitenkin kokonaan vakavammat oireet. Traumoista ei ole puhettakaan. Eve Mannun sanavalinnat joissa puhutaan negatiivisesta kierteestä vapautumisesta ovat omiaan pitämään yllä mielikuvia ”epämiellyttäviä tunteita kestämättömistä” ”negatiivisista ihmisistä”, jotka vain huvikseen piehtaroivat negatiivisuudessa kun eivät viitsi hakeutua jutussa kehuttujen mindfulness-harjoitteiden pariin. Lue loppuun

Kännykän näplääjän tunnustuksia

48acd

[kuvassa meemikuva, jossa musta koira istuu suu auki ja ihmisen käsi pitää sen korvalla valkoista lankapuhelimen luuria. Kuvassa lukee: Hello. Yes, this is dog.]

Somessa kiertää välillä kuvia, jossa hekotellaan sille kun ihmiset vaan tuijottaa luurejaan. Jotkut paheksuu sitä, että ihmiset ei ole läsnä, vaan näplää kännykkää. Se tulkitaan epäkohteliaaksi, läsnäolon puutteeksi. Läsnäolo ja jakamaton huomio = hyviä asioita. Lue loppuun