Tavoite ei pyhitä keinoja

fence-1838771_960_720

[kuvassa valokuva puisesta aidasta, jonka yläpuolella näkyy kaistale vihreää pensasta]

Moni tuntuu ajattelevan, että millä tahansa saa rasisteja tai seksistejä tai kusipäitä pilkattua, niin hyvä homma. ”Tavoite” pyhittää keinot. Esimerkiksi Rajat kiinni/Suomi ensin/mitä ne nyt on nykyään?-tyyppejä ”vastustetaan” epäillen heitä työttömiksi, köyhiksi, mielenterveysongelmista kärsiviksi, kouluttamattomiksi tai päihderiippuvaisiksi. Ulkonäön pilkkaaminen ja lihavuusfobia on myös yleistä.

”Menisivät töihin höhöhö”.

”Ihme avohoitopotilaita hehehe.”

Paha vain, että kun käyttää näitä vähättelemään jotain ihmistä on sitä mieltä että näissä asioissa on jotain pilkan aihetta.

Eli jos et ole sitä mieltä, että mielenterveysongelmista tai päihderiippuvuudesta kärsivät tai työttömät ovat vähempiarvoisia ihmisiä, älä heittele näitä sanoja leimakirveinä.

Kritisoi sen sijaan toimintaa, sanoja ja tekoja.

Toivoo: eli nah

Lainaus

”POC-terapian tarpeessa?”

Myös siitä on tutkimustietoa**, että rodullistetut potilaat altistuvat usein psykiatrisen tiedon valkoisuudelle, ja rakenteelliselle rasismille. Lisäksi psykoterapiapalveluissa on taipumus irrottaa yksilö yhteiskuntapoliittisesta kontekstista, mikä on hyvin ongelmallista ihmisille, joiden haavat sijoittuvat pääosin sosiaalipoliittisiin kokemuksiin, kuten rasismiin, seksismiin, islamofobiaan tai näiden risteymiin. Ihmisten irrottaminen heidän sosiaalisesta positiostaan voi tehdä heistä osin näkymättömiä terapeutin edessä. Se mitätöi heidän kokemuksiaan, mikä taas voi toisintaa traumaa.

Lue koko teksti täältä

Lainaus

”Kasautuneet rasismikokemukset on jättänyt jäljen”

En ole millään tavalla erityinen. Meitä on kymmeniätuhansia. Suomalaisia, joiden elämään valitettavasti kuuluvat vastaavanlaiset rasismi- ja syrjintäkokemukset erilaisissa julkisissa tiloissa, virastoissa, kaupoissa, puistoissa ja joukkoliikennevälineissä.

Lähijuna, bussi, metro, ratikka. Joka kerta kun astun johonkin näistä, minua hieman ahdistaa. Asetan itseni seuraavaksi 10–30 minuutiksi turvattomaan tilaan. En ota katsekontaktia, mutta teen kuitenkin heti tilannekatsauksen. Kuka näyttää turvalliselta? Kenen viereen rohkenee istua? […]

Vielä yksityiskohtaisemmin muistan kuitenkin ne muutamat kerrat, kun joku sivustakatsoja on puuttunut tilanteeseen ja ollut minun puolellani. Kerrankin!

Aina kun yksi henkilö tekee solvaajalle selväksi tavalla tai toisella, ettei käytös ei ole hyväksyttävää, mukaan on myös liittynyt muita ihmisiä. On uskomaton tunne, kun joku täysin vieras ihminen on valmis asettumaan puolelleni. Sanomaan, että ”hei, mä oon sun jengissä”.

Lue koko Michaela Mouan teksti täältä: (Sisältövaroitus: lapsiin kohdistuva väkivalta)

Miksi ”älä siirrä vihaa eteenpäin” on huono neuvo

cat-1739091_960_720

[kuvassa lähikuva ruskeamustavalkoisen kissan naamasta. Kissa naukuu vihaisen näköisesti.]

Somessa, lehtien palstoilla ja kolumneissa sanotaan, ettei saa vihata. Vihaa ei saa ”siirtää eteenpäin”. Sille ”ei saa antaa valtaa”.

Mulla on tähän kaksi pointtia, joista kumpikaan ei ole uusi tai erikoinen, mutta näitä on syytä kerrata.

1. Kaikki vihaksi nimitetty ei ole sama asia. On vihaa ja vihaisuutta, selvitä mistä puhut. Lue loppuun

Lainaus

Kuolemia jotka olisi luultavasti voitu estää…

[Sisältövaroitus: itsemurhat]

…jos maamme turvapaikkapolitiikka ei olisi näin epäinhimillistä, jos Migri ei olisi täysin hatusta vetämällä keksinyt muuttaa turvallisuuslinjauksia, jos vastaanottokeskuksissa tarjottaisiin apua kun sitä tarvitaan.

Mielenterveysseuran tiedotteessa lukee:

Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen asiakkaiden kautta on tullut tietoa, että viime viikkoina pääkaupunkiseudun vastaanottokeskuksissa on ollut useita itsemurhia ja itsemurhayrityksiä.

Itsemurhat ja itsemurhayritykset kertovat turvapaikanhakijoiden toivottomuudesta. Ainakin osaan näistä murheellisista teoista voitaisiin vaikuttaa keskusteluavun keinoin. Kun on mahdollisuus tulla kuulluksi ja kohdatuksi kokonaisena ihmisenä, arvokkaana sinänsä, mieli voi löytää toivon pilkahduksen.

Toivo auttaa etsimään uusia ratkaisuja ja vie ajatukset pois kuolemasta. Turvapaikanhakijoilla on tarve tulla kuulluksi ja saada kertoa siitä, kuka on ja miten on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa.

Laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (17.6.2011/746) säädetään, että on otettava huomioon erityistarpeet, jotka johtuvat kansainvälistä suojelua hakevan haavoittuvuudesta, kuten iästä tai fyysisestä tai psyykkisestä tilasta. Lain mukaan haavoittuva asema ja siitä johtuvat erityistarpeet selvitetään yksilöllisesti kohtuullisen ajan kuluessa asian vireille tulon jälkeen. Erityistarpeet otetaan huomioon koko kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyn ajan. Viime aikoina Suomessa ei ole selvästikään pystytty toimimaan lain mukaisesti.

Vastaanottokeskuksissa henkilöstön määrä suhteessa turvapaikanhakijoihin on monin paikoin riittämätön. Henkilöstö tarvitsee myös lisää keinoja käsitellä asioita yhdessä asukkaiden kanssa. Tähän löytyy erilaisia työkaluja.

Mielenterveysseuran ryhmämuotoisella valmennusmallilla voidaan helpottaa turvapaikan hakijoiden stressiä ennaltaehkäisevästi ja vahvistaa heidän taitoaan huolehtia mielenterveydestä. Migri eli maahanmuuttovirasto on kehittänyt keinoja tukea turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä vastaanottokeskuksissa.

Näitä keinoja tulisi saada paremmin henkilöstön tueksi vastaanottokeskuksissa. Itsemurhan jälkeen vastaanottokeskuksissa tulisi myös olla valmiudet käsitellä tapahtunutta, jotta toivottomuus ja epätoivoiset ratkaisumallit eivät yleistyisi.

Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa maksutonta yksilöllistä keskusteluapua myös turvapaikanhakijoille ja pystyy järjestämään maahanmuuttajataustaisille asiakkaille tarvittaessa tulkkauksen. Joillekin avun saamisen esteeksi muodostuu jopa paikallisliikenteen bussilipun hinta, jota kaikki vastaanottokeskukset eivät myönnä edes itsetuhoisuuden vuoksi apua pyytävälle.

On tärkeää, että maahanmuuton linjaukset turvallisista maista tehdään huolella niin, että virheellisten päätösten mahdollisuus olisi minimaalinen. Lisäksi vastaanottokeskusten henkilöstöllä tulee olla valmius lain edellyttämällä tavalla tunnistaa asiakkaiden psyykkisen tuen tarve sekä mahdollisuus ohjata heitä tarvittaessa myös vastaanottokeskusten ulkopuolisen avun piiriin.

Lue loppuun

Valkotakkisten armoilla

zulu14

[surrealistisessa kuvassa musta tausta, jossa on ympäriinsä valkoisilla ääriviivoilla rajattuja ihmisten kasvoja. Osalla ihmisistä on punaiset hiukset, osalla maalauksia kasvoissa. Niiden seassa on vaaleansinisiä alueita, joihin on maalattu sinisellä ja punaisella tyylitelty silmä sekä punakyntisiä käsiä.]

Minä olen musta nainen Suomessa. Tämä itsessään riittäisi luomaan ahdistusta elämääni (koska yhteiskunta jossa elän on rasistinen ja seksistinen) mutta ei, identiteettini on monimutkainen. Olen myös äiti joka ei ole edes yh koska yhteishuoltajuus on vitusti kivempaa (not). En ole rikas, en hetero, en koulutettu, en työelämässä, en kristitty… (En enää ole varma olenko cisnainenkaan.) Tähän päälle kiva soppa traumoja, masennusta, ahdistusta ja ajoittaisia aistiharhoja. Psykoterapiaa tarviin, oon tiennyt tarvinneenni jo kauan ja todellakin haluisin siihen mahdollisimman pian. Lue loppuun

Kuva

Älä käytä autismia leimakirveenä

14232497_1192855737443512_7482130547544677385_n

[kuvassa sinipunakirjavalla taustalla teksti ”Autismi on diagnoosi. Älä käytä sitä leimakirveenä.”]

Laitetaan somen puolelta tännekin tämä.

Radikaalit muistuttavat Jari Tervoa muutamasta tosiseikasta: Neuroepätyypillisyys ei tee kenestäkään yhtään alttiimpaa rasistisille ajatuksille eikä vaikuta asenteisiin muutenkaan mitenkään. Autismi on diagnoosi, josta ei voi oppia pois kuten rasismista. Suosittelemme Jarille myös oman asennemaailman kriittistä tarkastelua ja turhien leimakirveiden siivoamista pois kielenkäytöstä. Rasismia voi (ja pitää) vastustaa ilman syrjittyjen vähemmistöryhmien stigman vahvistamista. Ja rasismin medikalisointi vie keskustelun pois yhteiskunnallisista rakenteista, joissa rasismi pesii.

Katso myös Autismi- ja aspergerliiton tiedote: Jari Tervon väite autistisesta kansasta harhaanjohtava.