Lopeta pitkän sairausloman paheksunta

cat-860396_960_720

[kuvassa neliön muotoinen alue jaettu neljään, kulmiltaa pyöristettyyn neliöön, jotka ovat väreiltään vihreä, kellertävän ruskea, violetti ja sininen. Jokaiseen neliöön on piirretty valkoisilla ääriviivoilla tyylitelty istuva kissa]

Hesarissa kerrottiin pari viikkoa sitten, että ”pitkä sairausloma voi olla masentuneelle sudenkuoppa”.

”TOISIN kuin usein ajatellaan, pitkät sairauslomat ovat sudenkuoppa sairastuneelle, koska ne lisäävät riskiä menettää työkyky pysyvästi. Työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten olisikin yhteistyössä tuettava masentuneen työntekijän paluuta mahdollisimman pian takaisin työhön, vaikka kevennettyyn työtehtävään osasairauspäivärahalla. Pehmeä lasku työhön voi nopeuttaa kuntoutumista.”

Me sen sijaan toteamme tähän:

– Jälleen mussutetaan kuinka masentuneet on sairaslomalla ”liian pitkään”. On se ihme kun mikään ei kelpaa. Jos käytät lääkkeitä, se on olevinaan huono. Jos et, se on vielä huonompi. Jos on avohoidossa, se on kauheaa. Jos ei, sekin on kauheaa. Jos on koskaan suljetulla edes hetken, vielä kauheampaa. Jos käy terapiassa, se on hyvä mutta lääkkeet pitäisi olla myös ja äkkiä parantua. Jos ei niin lääkkeet pitäisi ainakin olla. Jos jää sairaslomalle, sekin on nyt sitten huono ellei sieltä heti palaudu ahkerasti takaisin työelämään niin kuin kunnon hyötyä tuottavan kansalaisen kuuluu. Lue loppuun

Tiedät että oot #mentallyillandpoor kun… osa I

e8545580f6fabab656ff7bb2404c5bda

[kuvassa harmaa kissa katsoo kameraan. Sen naamalla on pyöreät mustat aurinkolasit]

…et oo voinut pariin vuoteen voinut lainata kirjoja kirjastosta koska sulla ei ole varaa maksaa masennusjakson aikaisia myöhästymismaksuja.

…vastaat kysymykseen ”mitäs lääkettä täältä otat” kysymällä ”mikähän niistä ois halvin?”.

…et jaksa ees kauppaan ostaa eineksiä, koska lähikauppa lopetettiin ja jäljelle jäi vaan lähiöbaari.

…unelmoit lottovoitosta tai perinnöstä päästäksesi psykiatrille.

…hyväksyt pakon edessä sen että lääkäri kieltäytyy kirjoittamasta sulle sun tarkkoja diagnooseja lääkärintodistukseen koska tarttet ne tuet kelalta ja lääkärin mukaan hakemus ei tuu menemään läpi kelalla jos siihen laitetaan ne oikeat diagnoosit koska sulla ei ole etkä halua niihin lääkitystä vaan terapiaa.

Kirjeeni Kelalle

 bird-of-prey-1522351_960_720[kuvassa pöllö istuu kannon päällä, se taustalla näkyy sinistä taivasta ja puun latvoja]

Sisältövaroitukset: köyhyys

Hei! Käytännössä viimeiset 3 vuotta olen ollut sidottu toimeentulotuen juridisiin päätöksiin. 

Nyt toimeentulotuen siirryttyä KELA:n ihmiset, joilla ei ole mitään ilman KELA:an myöntämää toimeentulotukea ovat nyt vaarassa ruuhkan ja myöhästelyjen vuoksi. Kaltaiseni astmaatikon perusterveys on vaarassa epävarman tukien myöntämisen ja toimeentulotuen joustamattomuuden vuoksi. Lähipiiriini kuuluu transsukupuolisia, jotka ovat huolissaan hyvinvoinnilleen välttämättömien hormoniensa saamisesta. Kun KELA:n myöntämän toimeentulotuen ei kuuluisi olla etuus muutenkaan. Etuus viittaa siihen näin toimeentulotuen yhteydessä, että on ETU, etuoikeus, saada elää ja syödä. Sehän on välttämättömyys ja _perusoikeus_. Lue loppuun

Kelan jonotusmusiikki ei tee onnelliseksi

fceb6bb42665befb426a54e0e59ba8b8

[kuvassa pitkäkarvainen kissanpentu, jonka turkissa on sateenkaaren värit. Pennun otsassa on yksisarvisen sarvi. Tausta on vaalean sininen, sitä täplittävät tähdet]

Olen viimeisen kuukauden ajan voinut paremmin kuin pitkään aikaan. Kaikkien materialistista hyvää paheksuvien ihmetykseksi tämä alkoi siitä, kun sain Kelalta päätöksen määräaikaisesta eläkkeestä eli kuntoutustuesta. Sinänsä mielenterveyden paraneminen tuollaisen päätöksen myötä ei kuitenkaan ole niin suuri yllätys, sillä se vaikuttaa suuresti eri osa-alueisiin elämässäni. Lue loppuun

Lainaus

Lukuvinkki: ”Köyhäkin yrittää”

Myönnän, päässäni on vikaa. Senkin asian suhteen olen juuttunut välikköön, alimpaan laatikkoon. Siitä on kohta vuosi, kun hain itselleni apua suurinpiirtein kuudennen kerran. Tällä kertaa vain ja ainoastaan rahaongelmista johtuvaan ahdistukseen ja stressiin. Toivoin, että joku voisi jotenkin jossain auttaa. Sitouduin hoitooni ja pääsin julkiselle puolelle kerrottuani, että haluaisin olla työkykyinen. Taikasanat. En vieläkään ole terapiassa, eikä kukaan vieläkään tiedä mikä on vialla. Selvää kaikille on vain se, että rutiininomainen palkkatyö ei mahdu mihinkään väliin.

Köyhyydestä on yllättävän vaikea kirjoittaa, sillä sitä ei halua miettiä. Parhaimmillaan rahattomuus on todellisuuspakoilua. Halua unohtaa se, että jokainen kolikko pitäisi harkiten käyttää. Halua unohtaa, että on yhteiskunnan silmissä epäonnistunut. Halua unohtaa, että päivittäinen yrittäminen ei välttämättä riitä. Köyhyys on halua unohtaa oma olemassaolo.

Lue loput: Säde Pusa: Köyhäkin yrittää.

Menovinkki: Mad Pride Tampereella 3.9.

11120533_1083827418311081_4711997158719319479_n

[kuvassa kyltti, joka on pöydällä. Sen tausta on keltainen, ja siinä lukee punaisella Mad Pride ja siinä on punaisia pieniä aurinkoja.]

Suomen toinen Mad Pride järjestettiin Tampereella viime keväällä. Nyt syyskuun 3. päivä uudestaan. Tämä kiva. (Hakukone kertoo, että tässä välissä on ainakin Kotkassa ollut miekkari.)

Viime vuodesta jäi itselle hyvät tuntemukset; oli hyvä ilma (se nyt ei tietenkään ole valittavissa), kiva tunnelma, hienoja kylttejä… haluaisin kehua myös huutoja, mutta en muista niitä. Varmaan nekin oli hyviä. Sen sijaan muistan että jossain kohtaa Hämeenkadulla joku huusi kulkueelle, että ”menkää hoitoon”. Moni huusi takaisin, että ”mentäs jos päästäs”. Lue loppuun

Motivaatiokuvien tällä puolen

1f34361bc52ef7f49ab6665536b2ab6a_650x

”Ole oma itsesi eikä kukaan muu”
”Itsensä rakastaminen on vallankumouksellinen teko” & ”rakasta itseäsi niin muutkin rakastavat”

Ihmiset tykkää jaella täntyyppisiä somessa, eikä siinä mitään. Mikä mua sitten rassaa? Se, että oikeasti, tsemppikuvien tällä puolen, on hyvin vähän haluja tulla vastaan. Ole juuri sellainen kuin oot, mutta aivan turha olettaa, että sitä ei käytettäis sua vastaan. 

Eli jos kuvien naminami-viesti on teoria, ei se kanna käytäntöön asti. Tämä tulee esiin esimerkiksi puheessa työpaikoista, ”palkkauskelpoisuudesta”, nikseistä tulla palkatuksi, tehdä täydellinen CV.

”Rekrytointeja itsekin tehneenä voin sanoa, että pidempi tyhjä jakso CV:ssä on turn-off, eli oikeesti parempi tehdä mitä vaan työtä eikä nirsoilla yhtään.”

Tän suuntaistakin tulee aika ajoin somessa luettua, keskusteluissa joissa ihmiset pohtii työpaikan löytämistä, opiskelua ja rahaa. Se kertoo kaikille meille mielenterveysongelmien kanssa painiskeleville, että älä edes haaveile, ja ihan oma vika. Sua arvioidaan, mittaillaan ja kilpailutetaan, sun pitää sulloutua näihin ja noihin standardeihin, normeihin, vaatimuksiin, jotka ei ole omassa hallinnassa.

Oikeasti toki haluaisin olla asenteella, että aivan sama, ei kiinnosta, olen mitä olen, ihmiset tekee hemmetisti tärkeitä ja arvokkaita juttuja palkkatyön ulkopuolellakin.

Mutta mulla ei ole varaa ajatella näin. Suurimmalla osalla ei ole varaa ajatella näin. Huolestuttaa tän viikon, seuraavan viikon, seuraavan kuukauden rahatilanne, vointi, jaksaminen… Hallituksen seuraavista suunnitelmista puhumattakaan.

On aivan helvetin iso etuoikeus, ettei tarvitse välittää siitä mitä muut ajattelee. Että voi haistattaa paskat. Voi jättää työt ja irtisanoa asunnon, lähteä henkistymään ja reppureissaamaan vuodeksi ja tehdä itsestään elämäntaitovalmentajan, jolla on näppärät verkkosivut ja joka toistelee sitä, että ”rakasta sitä mitä teet niin muutkin rakastaa sua”. (Okei kulunut klisee, mutta pointti on: raha vapauttaa – harvat.)

Me muut todistellaan työkkärissä, työnantajalle, lääkärille, sossun tädille, että ihan oikeesti pystytään/ei pystytä/ollaan hyviä tyyppejä joita pitää palkata/tarvitaan rahaa vuokraan/lääkärintodistus että saa sairaspäivärahaa/…

”Olen mitä olen”-sloganit rapisevat muruina lattialle.

 

 

haa-vei-len

maailmasta yhteiskunnasta tulevaisuudesta

jossa

positiivisuutta ei käytettäisi piilottamaan sortoa,

”tule sellaisena kuin olet”

ei olisi vain

keskinkertaista rokkilyriikkaa

vaan jokapäiväinen ohjenuora,

– tavoite jonka puolesta tehtäisiin töitä

 

Avautui: eli nah, joka jää miettimään onko motivaatiokuvia mahdollista tehdä niin, ettei niissä päädytä piilottamaan ympäröivää yhteiskunnallista todellisuutta