Vanhemmuudesta

16114012_1596210880406031_6412634493818554508_n

[kuvassa makaava leijonaemo ja sen poikanen, taustalla vihreää]

Sisältövaroitukset: väkivalta, aggressio/huutaminen, itsemurhan maininta

Ärtymys ja aggressiivisuus liittyy mun ahdistukseen. Mä oon kiree, nukun huonosti, syön huonosti ja sit kun tuntuu et oon jatkuvasti nurkkaan ajettuna ja seinät kaatuu päälle niin mä huudan ja raivoan niille jotka on mun ympärilläni. Oon kyllä tiennyt tän jo jonkun aikaa. Jossain vaiheessa pelkäsin että menetän kokonaan itsehillinnän ja kilahdan ihan kunnolla. Ymmärsin mennä ryhmäterapiaan joka kyllä autto tunnistamaan ongelmani ja näkemään et joo tääkin liittyy lapsuuteen mutta mitään käytännön keinoja en sieltä saanu tän hallintaan. Ja koska se oli ryhmäterapia se kesti sen muutaman kuukauden. Lue loppuun

Mikä kotitöidenjakamiskeskustelusta unohtuu?

muumi-ja-esi-isa

[kuvassa valkoisella taustalla kontillaan oleva muumipeikko. Se kurkistaa lipaston alle. Lipaston vieressä on sanko ja harja]

Kotitöiden jakaminen. Asia josta suurin osa feministeistä on yksimielisiä. Siihen tarvitaan tasa-arvoa, niin simppeliä se on. Kun aiheesta tulee uutisia tai juttuja, kaikki feministit nyökyttelevät: ”juu, arjen pyörittäminen puoliksi”, ”metatyöt [töiden jakaminen] on raskaita ja usein unohtuvat”. Kerrotaan niksejä kuinka taulukoida töiden jakamista ja vastuuta. Lue loppuun

Juoksu jatkuu

white_rabbit_by_kyoht

[kuvassa vaalea, vaaleaanruskeaan takkiin ja rusettiin pukeutunut piirroskani juoksee kovaa vauhtia taskunauris mukana roikkuen. Kanin ilme on ahdistunut. Kuvan tausta on vaaleanpunaista ja kullanväristä kuviontia.]

Muistatko peili-leikin? Sen, jossa ”peilin” selän takana pitää edetä mahdollisimman paljon ja kun tämä taas kääntyy katsomaan, täytyy olla aivan paikallaan tai häviää. Lue loppuun

Lainaus

Bipolaarisen äidin kokemuksia Ylen jutussa

”Talviaikaan tarvitsen 10-12 tuntia unta, kaikesta tulee nihkeätä. Herääminen takkuaa, tiskit ja kaikki muu arkinen toiminta on tervassa rämpimistä. Nukun enemmän kuin lapset ja tarvitsen päiväunia. Minulla on koko ajan sellainen olo, etten jaksa tehdä mitään.

Masennusjaksojen tultua jokatalvisiksi, minun piti opetella hyväksymään valmisruoat. Voi olla, että päivälliseksi on pelkästään makkaraa, ja se on ihan fine.

Kun masennukseni pahenee keskivaikeaksi tai vaikeaksi, hiusten harjaaminenkin onnistuu vain pakolla. Kaikkeen pitää pakottaa itsensä, kaupassakäyntiä myöten.

Ruoanlaitto voi tuntua aivan ylivoimaiselta, ja ohjailen perhettä sohvalta käsin.

Päiväkoti oli meidän turvasatamamme, kun lapset olivat pienempiä. Siellä tiedettiin koko ajan miten minä voin. Minua helpotti tietää, että siellä ulkoillaan ja lapset saavat lämpimän ruoan joka päivä. Välillä vein huutavan lapsen päivähoitoon ja itse itkin kahta kauheammin, paha olo oli niin valtava.”

Lue koko juttu täältä.

 

Ajan rakenne on muuttunut

11737898526_0890094f91_o

[kuvassa makaavaa kettua esittävä isokokoinen graffiti]

Aamulla herätessäni (tai no, minun aamuni on muiden iltapäivä) en ollut varma, mitä kello on. Onko kännykän kello vaihtanut aikaa vai ei? Mistä minä tämänkin nyt tarkistan, hemmetti? Mieleen nousi epämiellyttäviä takautumia päihdeajoilta, jolloin kahdeksalta herätessä oli täysin mahdoton päätellä, oliko aamu vai ilta. Onneksi tänään ei tarvinnut mennä heti aamusta mihinkään. Luultavasti stressin määrä olisi ollut mittaamaton. Lue loppuun

Arki aina/joskus hankalaa, osa. 2

pictures-of-bird-nest-23

[kuvassa vihreällä taustalla vihreistä heinistä tehdyltä pallolta näyttävä linnun pesä. Sen vasemmalla sivulla on reikä, josta näkyy keltaruskea lintu. Myös pesän alaosassa on reikä. Oikealla puolella roikkuu pää alaspäin keltaruskea lintu, jolla on musta nokka ja kirkkaan keltainen päälaki.]

“Musta tuntuu et mun läheisille on vaikee tajuta kuinka ”pienet” asiat on oikeesti vaikeita, et en esim pysty lähteen ulos koska en saa vaatteita päälle.”

Usein mielenterveyden ongelmat vaikuttavat olemiseen kokonaisvaltaisesti. Vähän aikaa sitten julkaisimme postauksen “Ootko muistanu syödä?”. Se käsitteli syömisen vaikeutta asiana, josta moni mielenterveysongelmista kärsivä kärsii, mutta josta ei usein puhuta. On paljon muitakin asioita, jotka ovat tuottavat monille meistä vaikeuksia; joskus, satunnaisesti, aina. Tässä blogitekstien sarjassa esitellään niitä blogikollektiivin kokemusten kautta:

Lue loppuun