Tabujuttuja ja virallisia tarinoita

21762044_1701685856532975_7162989138536542631_n

[kuvassa pillerinpyörittäjä pyörittää lantapalloa]

Sisältövaroitukset: lääkkeet, dementia, sivuvaikutukset, epäluottamus terveydenhuoltoon, ahdistus ja trauma (mainintoina)

Psykiatrian poliklinikoilla on jo hyvän aikaa pyritty vähentämään rauhoittavien lääkkeiden ja nukahtamislääkkeiden määräämistä potilaille. Nuorempana olen käynyt läpi sateenkaarenvärisen nappulakirjon SSRI-lääkkeistä neurolepteihin, epilepsialääkkeisiin ja litiumiin, mutta seurannan ollessa luokattoman heikkoa ja diagnoosin väärä, kärsin lähinnä niiden karmeista sivuvaikutuksista. Ainoat ahdistuksiin, takaumiin ja unettomuuteen tepsivät lääkkeet ovat minun kohdallani olleet rauhoittavat lääkkeet sekä nukahtamislääkkeet. Olen käyttänyt niitä useamman vuoden ajan tarvittavina lääkkeinä – vastuullisesti, toleranssin nousematta ja tauottaen. Muita lääkkeitä en ole käyttänyt vuosiin. Lue loppuun

Kun harjoittelu ei tee mestaria

21462424_10159138023335447_5875859929862993145_n

[kuvassa valkoisella taustalla lähikuva kahden ihmisen käsistä. Nuoremman ihmisen kädet pitävät otteessaan vanhemman ihmisen käsiä.]

Sisältövaroitukset: kuolema, intimiteetin rikkovat hoitotoimenpiteet








Joka aamu kello 6.30 haluan kuolla. Se on aika, jolloin lähden bussilla työharjoittelupaikalleni. Opiskelen sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ja teen kuuden viikon työharjoittelua vanhainkodissa. Työ sujuu hyvin, työpaikkaohjaajani ovat mukavia ja asiakkaat kivoja. Silti ahdistaa, koko ajan.
Lue loppuun

Katastrofista toiseen

trtworld-nid-209869-fid-244524

[kuvassa satelliittikuva kahdesta hirmumyrskystä, jotka näyttävät valkoisilta pilvikierteiltä]

Sisältövaroitus: ahdistus, lääkkeet

Sain masennusdiagnoosin kahdeksan vuotta sitten ja sen kanssa meillä on rutiinit jo aika hyvin hanskassa, kun taas kaksi vuotta sitten mukaan tullut ahdistus sekoittaa vieläkin pakkaa. On uskomatonta kuinka paljon ahdistukseni vaikuttaa asioiden muistamiseen ja unohtamiseen. Lue loppuun

”Anteeksi että olin poissa, hävetti liikaa”

cat-1177419_960_720

[kuvassa ylhäältä päin kuvattu kerällä nukkuva ruskea kissa. Sen alla on vaalea, ryppyinen peitto]

Sisältövaroitus: kehoahdistuksen kuvaus (6. kappaleessa)

”En voinut tulla tunnille, koska mua ahdisti – en oikein tiedä mikä tai miksi.”
”En saanutkaan tätä projektia tehtyä, koska mun toiminnanohjaus on nyt ollut keskimääräistäkin heikompaa.”
”Jäin kotiin, koska en ole jaksanut pyykätä eikä mulla ollut puhtaita vaatteita.”

Kaikki ylläolevat ovat viestejä tai kuittauksia, joita en ole lähettänyt. Niiden sijaan olen ollut hiljaa, merkinnyt poissaolot luvattomaksi ilman erillisiä selvityksiä, jättänyt asiat levälleen ja tekemättä. Joissakin tapauksissa olen muutamaa viikkoa myöhemmin, olon kohennuttua kyennyt ottamaan ne puheeksi. Kaikissa en: olen käynyt useamman lukiokurssin vähintään kaksi tai kolme kertaa vain siksi, että yhteydenotto opettajaan on tuntunut liian kipeältä. Ennen luottamuksen syntymistä omista mielenterveyden ja toimintakyvyn ongelmista oli erityisen vaikea puhua. Nykyäänkään se ei ole helppoa, vaikka voinkin usein odottaa vastapuolelta ymmärtävää reaktiota. Lue loppuun