Runo koronasurusta

Abstrakti kuva, jossa eri ruskean sävyjä pystyraidoittain. Kaikkein vasemmanpuoleisin raita on sininen.
Image by Devanath from Pixabay

Sisältövaroitukset: kuolema, joukkokuolema, korona, suru

mun lempipodcastissa
puhutaan fiktiivisistä maailmoista
mutta lopussa
palataan tähän maailmaan ja
luetaan lista kuolleiden nimistä.


kuuntelijat on lähettäneet sinne
sellaisten rakkaiden nimiä
jotka on kuolleet koronaan
ja mä kuulen kuinka eri puolilla maailmaa
on hiljaista
aamulla, eri aikavyöhykkeillä.


mulle yhteinen suru kuulostaa kirkonkelloilta
ehkä pieneltä kahinalta
maistuu pitopalvelun kakulta
tuoksuu vanhoilta seiniltä


me ollaan tsempattu ja suoritettu
kauan rajojemme sisällä
huoli Intiassa asuvista sukulaisista
tai koteihinsa sulkeutuneista riskiryhmäläisistä
on raahattu yksin ne pienet matkat
joita on saatu kulkea
lopun ajan sitä on kannateltu
pään päällä
etteivät toiset kompastuisi


suru hyökyy rajojen yli,
voisiko sen antaa jo tulla?
soittaa kelloja, tiukuja ja tuohipillejä?
hakata kattiloita, repiä auringonkukilta
liian keltaiset lehdet?


listassa ei tarvitse olla kenenkään nimeä
ehkä värejä
ehkä tapoja huutaa karanteenissa
itkeä seitsenhenkisen perheen kaksiossa
ehkä se on kasvio
tai kaikki koirat joita tervehdit
ehkä jokainen uusi yhdyssana
jota ei ollut ennen maskipakkoa

Kirjoitti: Ahti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s