Liian lihava sukupuoleeni

hyeena2

[Mustavalkoisessa piirroskuvassa hyeena kävelee poispäin katsojasta. Sen turkki on takkuinen.]

Sisältövaroitukset: transpoli, läskiviha, sisäistetty läskiviha, laihduttaminen, BMI-lukemat, syömishäiriöt, itsetuhoisuuden maininta, lääketieteellisestä toimenpiteestä keskustelua (mutta ei neuloja)


”Take up space. Eat what ever you want. Be vain. Flaunt your rolls. Fuck the haters”
Vapaasti suomennettuna: Vie tilaa. Syö mitä haluat. Ole pinnallinen. Esittele läskejäsi. Vihaajat vittuun.

Facebook-kaverini jakoi kuvan tuollaisella tekstillä tänä yönä, ja minulle tuli olo, että haluan viimein yrittää kirjoittaa tämän tekstin. Se kertoo siitä, kuinka instituutioilla on valtaa minun kehooni. Toivottaisin mielelläni vihaajat vittuun, mutta heillä on valta päättää kehostani.

*

Päästäkseen mastektomiaan eli pystyäkseen poistattamaan rintansa julkisessa terveydenhuollossa Suomessa trans-diagnoosin saaneen ihmisen BMI:n tulee olla 30 tai alle. Syitä minulle on kerrottu kolme: 1) kirurgit vain ovat päättäneet niin, 2) nukutettaessa on suurempi riski ja 3) lopputulos ei näytä yhtä hyvältä. Mielestäni 1) kirurgit voisivat perustella ratkaisuaan ja harkita asiaa yksilökohtaisesti tavattuaan potilaan, 2) leikkaus voitaisiin luokitella hyvin tärkeäksi ja ihminen saisi informaation jälkeen itse valita, ottaako riskin ja 3) informoituna ihminen saisi itse päättää, mikä lopputulos on hänelle hyvä ja mikä ei. Kirurgi ei elä leikkaamansa rintakehän kanssa, vaan leikkauspöydällä ollut ihminen.

 

Saadessani tietää tuosta painorajasta leikkaukseen minun BMI:ni oli yli 40. En jaksa kirjoittaa lähdeviitoitettua tekstiä siitä, kuinka koko BMI on kehitetty väestön keskimääräisen painon tarkasteluun, ei yksittäisen ihmisen painon vahtimiseen, eikä se sovi välineenä siihen lainkaan. Aion keskittyä siihen, kuinka tällaisen rajan asettaminen vaikuttaa omaan elämääni.

 

*

Minulla on syömishäiriötausta. Olen oireillut sekä anorektisesti, bulimisesti että ahmimistyyppisesti. Tällä hetkellä olen fysioterapian ja muun työskentelyn tuloksena päässyt tasapainoisempaan vaiheeseen suhteessani ruokaan. Laihduttaminen ei ole minulle kuitenkaan helppoa, se vaatii jatkuvia muutoksia ruokavaliooni. Sanotaan, että laihduttaminen ei ole kenellekään helppoa, mutta uskallan silti väittää, että se on minulle keskimääräistä vaikeampaa. Tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen muistuttaa ajoista, jolloin oirehdin anorektisesti. Liikunta muistuttaa ajoista, jolloin treenasin 15-20 tuntia viikossa. Ainoa tapa, jolla osaan laihduttaa, on suunnata kehooni niin paljon inhoa ja vihaa, että haluan pienentää sen mahdollisimman olemattomaksi. En ymmärrä muuta motivaatiota tai tapaa laihduttaa.

 

Olen yrittänyt saanut apua. Olen käynyt kerran ravitsemusterapeutilla, joka sanoi, että ruokapäiväkirjani vaikuttaa hyvältä ja tietoni ruokavalioista on kohdallaan. Tietenkin tsemppasin ja pidin kiinni optimaalisista ruoka-ajoista ja ruoka-aineista ruokapäiväkirjan pitämisen ajan, sillä en uskaltanut kertoa tuntemattomalle ihmiselle, kuinka todella syön arjessa. Syöminen on liian henkilökohtaista, siihen liittyy liikaa häpeää ja inhoa itseä kohtaan. Liikaa sanoin kuvaamattomia tunteita, jotka johtavat mielikuviin todella väkivaltaisesta itsetuhoisuudesta. Eikä ravitsemusterapeuteilla ole ammattitaitoa käsitellä sellaisia. (Kokeilin edellisellä. Hän laittoi minut syömään rusinan keskittyen siihen.)

 

Olen haaveillut lähetteestä syömishäiriöyksikköön, mutta sairaanhoitajan mielestä olen liian terve, ja hoitava psykiatrini lopetti kuukausia sitten työt, eikä uutta ole löydetty hänen tilalleen. Keikkalääkärin kanssa ehdin juuri ja juuri hoitaa välttämättömät lausuntoasiat.

 

Olen käynyt fysioterapiassa. Fysioterapia on ollut tärkeää ja auttanut minua, mutta sitä on jäljellä enää yksi kerta. Sen jälkeen olen käynyt sekä mielialapoliklinikan että transpolin tarjoamat fysioterapiakäynnit maksimimääräisinä. Olen saanut paljon, olen oppinut paljon, olen kouluttanut heitä transasioissa. Viimeistä en ehkä olisi jaksanut, mutta se tuntuu seuraavan mukana kaikessa terveydenhuollossa.

 

*

Transpolin tutkimusjaksolla minuun ja kehooni käytettiin valtaa. En halua kertoa esimerkkejä asioista, joita minulta kysyttiin, sillä en halua kauhistelevaa ”en voi uskoa!” -reaktiota. Rajojani rikottiin, kehoani arvosteltiin, psyykettäni arvosteltiin kehoni takia. Tämän BMI-rajan myötä transpoli, sen tutkivat tahot ja etenkin sen valta ovat läsnä elämässäni joka kerta, kun syön, ostan ruokaa, mietin ruokaa, päätän syömisistäni tai syömättömyydestäni. Se institutionaalinen valta, jota minuun käytettiin, on nyt läsnä elämässäni koko ajan.

 

Lasken koko ajan, kuinka nopeasti pääsen tavoitteeseeni, jos laihdun tällä tahdilla. Mietin, montako kesää joudun vielä hikoilemaan hiostavissa liiveissä ja bindereissä. Kuinka kauan joudun vielä saamaan ahdistuskohtauksia rinnoistani. Kuinka kauan yritän nostattaa itsessäni aina vain suurempaa inhoa kehoani kohtaan, jotta laihtuminen tapahtuisi nopeammin. Kuinka monta Älä laihduta -päivää minun täytyy missata, sillä en halua lopettaa laihduttamista edes päiväksi, jos se sillä hetkellä vaikuttaa sujuvan.


Mietin, kauanko vielä punnitsen itseni joka päivä. Kauanko elän muiden sääntöjen mukaan ja vien mahdollisimman vähän tilaa.

kirjoitti: hermostunut hyeena

4 thoughts on “Liian lihava sukupuoleeni

  1. Aada sanoo:

    Hurjasti voimia! Kuulostaa todella epäreilulta järjestelmältä. Kiitän sua tästä tekstistä, opin siitä todella paljon varsinkin tulevana terveydenhuollon ammattilaisena. Mikä toisaalta on todella surullista ja väärin, että näitä asioita ei käydä läpi koulutuksessa, vaan se on jäänyt jälleen kerran transhenkilön harteille.

    Tykkää

  2. ninni sanoo:

    Moi Hyeena. Haluun jakaa sulle vertaistukea, oon siis ihan samassa tilanteessa. Käyn muusuna transpolilla ja kiire laihduttaa ennen sitä lähetteensaantipvää on kauhee. Mäkään en osaa muuta ku vihata mun kehoa. Ja siis ne kysymykset ja kommentit, mitä transpolilla on tullu on jotain mikä saa sukat pyörii jalassa. Halusin kiittää sua tarinasi jakamisesta, oot rohkea 💪 all the forces!!

    Tykkää

    • sadanne sanoo:

      Moi ninni. Kiitti tosi paljon ❤ Mullakin toi muunsukupuolisuus-diagnoosi ja kyl se mun identiteettiäkin kuvaa enemmän kuin binääri. Toivon sulle voimia ja toivon, että me molemmat saadaan pian tuntee kaikkee muuta kuin inhoo meidän kehoja kohtaan!
      -hermostunut hyeena

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s