Aprillipäivä ei naurata

kitty-1785032_960_720

[kuvassa kissa kurkistaa peiton alta niin että vain sen nenä ja toinen silmä näkyy]

Sisältövaroitukset: valehtelu, kaasuvalotus, traumat, kiusaaminen, henkinen väkivalta, manipulointi, nöyryyttäminen, ableismi, vahingollisten vitsien kuvailua, lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta

Mä aion olla nyt ihan hirveä ilonpilaaja, mutta pliis, mä pyydän, ÄLKÄÄ rakkaat kaverit ja muut kanssaihmiset edes yrittäkö huijata, petkuttaa, nolata, shokeerata tai muutenkaan tehdä mulle jotain jäynää enää näin aprillipäivisin. Edes hyvällä tahdolla tai huumorilla. Pliis. Ihan oikeasti. Älkää.

Mä tiedän, tää voi vaikuttaa tekopyhältä, koska oon itsekin osallistunut aikaisemmin aprillipäivän jäyniin. Mä en kuitenkaan oo koskaan erityisemmin nauttinu aprillipäivästä tai siihen liittyvästä jäynäämisestä, vaan osallistunut lähinnä koska niin on tapana tehdä. Vasta ihan viime vuosina oon tajunnu miksi aprillipäivä ja siihen liittyvä jäynääminen ja etenkin sen kohteeksi joutuminen inhottaa mua erityisen paljon. Koska tää päivä ja sen traditiot on helvetin myrkyllisiä ja suoraan sanottuna vahingollisia.

Näin ihmisenä, jolla on jo muutenkin ihan helvetin vaikeaa enää luottaa muihin ihmisiin, aprillipäivä on suoraan sanottuna ihan hirveää paskaa, tietynlaista kidutusta. Kun taustalla on mm. kiusaamista (+ siitä seurannut vakava yleinen ahdistushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko), lapsuudesta lähtien jatkunutta henkistä väkivaltaa (+ siitä seurannut kompleksi traumaperäinen stressihäiriö) ja myöhemmin vielä aikuisiän ihmissuhteissa ilmennyttä henkistä väkivaltaa kaasuvalotuksineen ja muine manipulointeineen, on jo muutenkin helvetin vaikeaa löytää enää luottamista muihin ihmisiin, ihan ilman sitäkin, että yhtenä päivänä vuodessa on yhtäkkiä jotenkin sallittua ja melkein odotettua kaikilta yrittää rikkoa tätä luottamusta ja nolata, säikytellä tai shokeerata muita ihmisiä. Että on yhtäkkiä normaalia ja hyväksyttävää ettei voi luottaa kehenkään tai mihinkään.

Kyllä, suurin osa aprillipäivän ”vitseistä” ja muista ”hyväntahtoisista huijauksista” ainakin yrittää olla ihan vaan hassunhauskoja eikä kukaan (toivottavasti) lähde hommaan nimenomaan vaan satuttaakseen tai nolatakseen muita ihmisiä. Mutta hyvätkään aikomukset eivät tarkoita sitä, etteikö näin voisi käydä – ja valitettavan usein käykin. Moni aprillipäivän ”hassuttelu” perustuu ihmisen (julkiseen) nolaamiseen, tämän älykkyyden ja/tai havainnointikyvyn/-nopeuden vähättelyyn, ja ylipäätään sellaisen uskottavan huijauksen luomiseen, jossa voi onnistua vain jos toinen luottaa huijariin todella paljon, niin paljon ettei edes epäile huijauksen todenperäisyyttä. Samoihin taktiikoihin ja mekaniikkoihin, joita kiusaajat ja henkistä väkivaltaa harjoittavat hyödyntävät murtaakseen uhrinsa ja näiden luottamuksen muihin ihmisiin.

Vaikutan varmaan hirveän tylsältä ja huumorintajuttomalta, mutta minusta toisten ihmisten nöyryyttämisessä, ableistisessa naureskelussa, tai toisen luottamuksen tahallisessa rikkomisessa ei ole mitään hauskaa. En ymmärrä, miten sellainen voi olla kenenkään mielestä hauskaa. En ymmärrä, miten sellainen voi olla julkisesti ja yleisesti hyväksyttävää, edes vain yhtenä päivänä vuodessa.

Tilannetta ei myöskään auta se, että mukana saattaa usein olla tietynlainen nokittelun kulttuuri, jossa aina olisi pistettävä hieman edellisvuotta tai kaverin pilaa paremmaksi, tai onnistuttava kostamaan itselle tehty pila. Aina pitäisi keksiä entistäkin absurdimpi, julmempi tai nöyryyttävämpi tapa naureskella toisen henkilön ja tämän ”hyväskoisuuden” (lue: luottamuksen) kustannuksella. Tämä sitten johtaa sellaisiin todellisiin laatuvitseihin, kuten esimerkiksi ”X soitti juuri, mummo on löytynyt kuolleena kotoaan” tai ”Apua katso äkkiä ikkunasta ulos, karhu syö meidän koiran!”, joita vanhemmillani oli tapana heittää meille lapsille heti kun aprillipäivän aamuna kömmimme aamupalalle. Pitäähän sitä katsos iskeä silloin, kun toinen sitä vähiten odottaa ja on kaikkein haavoittuvimmillaan, jotta saadaan aikaan maksimaalinen nöyryytys ja isoimmat naurut (ainakin vitsailijoille itselleen). Mitä traumatisoivampi ”vitsi”, sen parempi. Lisäpisteitä siitä, jos toisen saa uskomaan huijaukseen niin hyvin, että tämä alkaa itkeä, tai juoksee hätääntyneenä paljain jaloin ulos hankeen pelastamaan koiraa.

Mutta eihän leikistä saa tietenkään suuttua, sehän oli vain vitsi. Kaikkien pitää saada vitsailla kaikesta, sanat ei satuta ketään. Petän sun luottamuksen totaalisesti tänään ja nöyryytän sua ehkä jopa muiden edessä, mutta aprillia aprillia, ja huomenna ollaan niin kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

Ei. Se ei vaan toimi mulle niin. Mä oon viettänyt jokaisen aprillipäivän pienestä lapsesta lähtien peläten sängystä nousemista ja vältellen kaikkea ihmiskontaktia – sekä tietyissä määrin jopa uutisia, televisiota ja nykyään myös internetiä ja etenkin sosiaalista mediaa – koska mulle aprillipäivässä ei ole mitään hauskaa. En halua menettää sitä vähäistäkin luottamusta, mitä olen onnistunut muihin ihmisiin vaivalla rakentamaan vain jonkun typerän vitsin tai pilan tähden. En halua saada taas ahdistus- tai paniikkikohtausta vain siksi, että jonkun mielestä on ”hauska vitsi” valehdella mulle tai yrittää huijata antamaan symppaavia tykkäyksiä/kommentteja somepäivitykseen. En halua enää koskaan joutua nolatuksi julkisella paikalla, muiden edessä tai internetissä vain koska joku luuli keksineensä parhaan pilan ikinä. En halua huomata, että kukaan läheiseni luulee kaasuvalotuksen olevan hauska tai millään lailla ok tapa yrittää ylläpitää ”vitsin” kestoa.

Mulle – kuin myös monelle muulle samanlaisissa tilanteissa tai samankaltaisista olosuhteista tuleville – aprillipäivä on vaan suoraan sanottuna yhdet helvetilliset 24 tuntia, jolloin mahdollisuudet uudelleentraumatisointiin ja kaiken terapiassa sekä itse kotona tekemäni työn mitätöitiin ovat äärimmäisen korkeat. Tuntuu, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin eristäytyä maailmasta ja muista ihmisistä, jos haluan ettei kaikki näkemäni vaiva mene hukkaan ja etten menetä luottamustani tuntemiini ihmisiin. Mulle mikään vitsi tai pila ei ole sen arvoinen.

Kertoi: Kissa piilossa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s