Maan hiljaisten maja

 

18814095_10155381440017760_4258127739698548878_n

[kuvassa sinivalkoisista laatikoista koostuvalla taustalla Helsingin metrolinjasto. Linja ja pysäkkien nimet ovat punaisella. Keskellä sen päällä on musta suorakaide, jossa lukee vaikoisella Huutolainen – Avohoidossa ja asunnottomana]

2.5.2016

Kirjoitan tätä Hietsun päihdeasuntolassa, yhdessä pienemmistä huoneista. Neljä sänkyä, kolme tuntematonta kämppistä, kivikova patja ja peittona ohut lakana.

Vahtimestari varoitti että kaikkien arvokkaiden tavaroiden lisäksi lukkojen taakse on syytä laittaa myös lääkkeet. Ei niin väliä että dosetissa on tyroksiinin ja mielialalääkkeiden lisäksi vain D-vitamiinia ja kalsiumtabletteja; täällä kuulemma varastetaan kaikki lääkkeet kun selkänsä kääntää.

Sisään on tultava ennen kymmentä, ilman viinapulloa. Eteisessä on roskis käytetyille neuloille. Käytävällä nukkuu joku patjalla; minä sain sängyn. En tiedä miten ne jaetaan, millä perusteella ennen minua tullut on jäänyt lattiapaikalle.

Huone haisee desinfiointiaineelta. Ne siivotaan kuulemma joka aamu, samaan aikaan kun yläkerrassa on ilmainen puuroaamiainen. Suihku ja vessa on käytävällä, mutta en tiedä voiko tavaroitaan jättää edes siksi aikaa. En taida kokeilla, kun ei kuitenkaan olisi varaa ostaa uutta tilalle. Mitä sanoisi vakuutusyhtiön edustaja jos soittaisin ja kysyisin korvaako meidän laaja kotivakuutus Hietsussa varastettuja tavaroita? Pitäisikö olla matkavakuutus?

Kotivakuutus suojaa nyt omaisuutta joka on pakattu varastoon. Se tetris kun 50:n neliön kaksio tungettiin kuuden neliön varastoon oli aika haaste ensikertalaiselle. Ihan kaikki ei mahtunut, mutta onneksi saamme käyttää myös yhden ystävän kellarikomeroa.

Janottaa mutta en tiedä voinko lähteä täyttämään vesipulloa ottamatta koko reppua mukaan. On ikävä puolisoa joka yöpyy koiran kanssa muualla, koska tänne ei saa tuoda eläimiä. Onneksi nämä uudet kämppikset ovat hiljaisemmasta päästä. Kukaan ei kysy mitään eikä paljoa katsettaan nosta.

Uskovainen saattaisi kutsua meitä niiksi hiljaisiksi jotka perivät maan, mutta minä en taida periä kuin edellisen asukkaan pesulasta kierrätetyn pyyhkeen.

Kertoi: Huutolainen

Teksti julkaistu aiemmin toisaalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s