Suomalainen huumepolitiikka syyttää käyttäjää, vaikka ympäristöllä on addiktion syntyyn suurin vaikutus. Rangaistukset eivät takaa huumeetonta yhteiskuntaa.
Huumausainerikosten käyttörangaistukset ovat valtava vuosittainen kuluerä Suomessa. Menoja syntyy etenkin poliisin valvontaan suunnatuista resursseista ja oikeuslaitoksen byrokratiasta.
Huumekulttuureita tutkineen Mikko Salasuon mukaan huumeiden ongelmakäyttäjiä kohdellaan sakotusautomaatteina, jotka jäädessään toistuvasti kiinni päätyvät maksuvaikeuksiin ja lopulta vankeinhoitolaitoksen kulueräksi.
Viihdekäyttäjätkään eivät selviä pulmitta. Käyttörikoksesta jää ihmiselle rikosrekisterin lisäksi stigma, joka välillisesti vaikuttaa tulevaisuuteen esimerkiksi työllistymismahdollisuuksien osalta.
– Miten tämä parantaa sellaisen aikuisen ihmisen elämää, joka satunnaisesti klubilla käyttää jotain huumetta? En lähtökohtaisesti näe rankaisemisessa mitään sellaista, mikä edistäisi käytön vähenemistä tai tekisi käyttäjien elämästä ihmisarvoisempaa, Salasuo summaa.
