Oman kehon valtaaminen takaisin

cat-829121_960_720

[kuvassa on ruskea pahvilaatikko, johon on leikattu suorakulmion muotoinen reikä, josta katsoo ruskeamustaraitainen kissa.]

Sisältövaroitus: Seksuaalisen väkivallan maininta

 

Seksuaalisen väkivallan ja sen uhan jälkeen itselläni oli olo, että mun oma keho ei ole mun oma vaan käyttötavaraa muille. Ohessa on omalla kohdallani toiminut vinkkilistani kehon hoitoon, joka on palauttanut omaa vallan tunnetta kehooni.

Huom. lista on kehollisesti vammattoman ihmisen tekemä, joten se on osin ableistinen eikä toimi kaikille.

Itselleni tärkeitä asioita on olleet omalla keholla mielekkäiden asioiden tekeminen, joissa on korostunut oma päätäntävaltani omaan kehoon. Tärkeätä on ollut myös oppia löytämään seksuaalissävytteisistä tilanteissa turvallisuuden tunnetta.

Tanssiminen

Tanssiminen on tuonut itselleni kokemuksia, joissa mun oma keho ilmaisee mun omaa tunnetta. Ei haittaa, vaikka itsellä olisi kaksi vasenta jalkaa. Se ei ole tanssin ydin vaan yhteyden löytäminen omaan kehoon ja tietoisuuden saaminen siitä, että minä voin liikuttaa kehoani haluamallani tavalla. Tanssin myötä kehoni on hiljalleen muuttunut omien tunteitteni välityskanavaksi integraatioprosessin myötä. Samalla tanssissa on oman tilan ottamisen elementtejä, koska tanssiin liittyy liikkumista tilassa ja tanssi voi rohkaista ottamaan enemmän omaa tilaa tanssilattialla. Se taas on vastakohta itsensä pienentämiselle ja huomaamattomaksi tekeytymiselle. 

Retkeily

Retkeily on itselleni hyvin konkreettinen laji. Menen yksin metsään. Jokainen tekemäni retki vahvistaa minäkuvaani. Ja hiljalleen jokaisen asian itsekseni opiskelemalla olen kehittynytkin itsekseni suunnistavaksi ja märistä puista nuotionsa sytyttäväksi olennoksi. Tärkeintä retkeilyssä on itselleni se, että kehostani tulee kulkuväline maastossa ja samalla jokainen retki on osa tarinaani selviytyjänä. Samalla luonnon ja ympäristön tuntemus tuo tuttuutta ja turvallisuutta liikkumiseen. Myös eksymisen mahdollisuuteen tottuminen on rauhoittanut. Enkä enää koe niin voimakkaasti oloani fyysisesti uhatuksi eksyessäni.

Ei-seksuaalinen läheisyys

Halailu ja silittely ystävän kanssa turvallisesti eli muuhun kuin seksuaaliseen läheisyyteen pystyminen on opettanut uutta läheisyydestä. Kehooni koskemiseen on liittynyt pitkään painostus seksiin tai suostumuksen vastainen seksuaalinen sävy, mikä on pilannut oman kokemukseni omasta kehostani. Tätä traumaa on pönkittänyt myös miesten tekemä lääppiminen vasten mun tahtoa, joka on korostanut oloani arvottomana, pelkkänä tyydyttimenä. Tärkeätä on ollut päästä syliin, jossa voin vain rentoutua ja olla. Yleensä turvallisuuden tunne on myös kirvoittanut kyyneleitä. 

Ei-seksuaaliseen läheisyyteen liitän myös eläinten parissa toimimisen. Tiedän, että se on kallista, mutta hevosten parissa toimiminen tuo myös turvallista oloa ja on opettanut itselleni paljon ihmissuhdetaitoja. Pelästyneen hevosen kanssa pitää rauhoittua ja muuttua turvaa antavaksi yhteistyökumppaniksi. Jos hevonen meinaa määrätä sen kanssa pitää käydä keskustelu siitä, kuka määrää minne mennään ja mitä tehdään. Sitä kautta löytyy rajoja laittavaa napakkuutta. Hevosen kanssa voi myös luottaa siihen, että sen jalat kantavat ja se osaa kotiin kauralaarin äärelle aina kun on tarvetta. Hevosen kanssa toimiessa korostuu jotenkin elämän, eläinten ja ihmisten monipuolisuus. Eläimet ei ole koneita eikä ihmisetkään. Siksi hevosten kanssa voi oppia kuinka tulla toimeen itsensä ja muiden kanssa. Kuinka olla vähän inhimillisempi muita kohtaan.

Kertoi: Narnian takahuoneesta päivää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s