Tasapainoilua vauvahaaveiden ja lääkityksen kanssa

13664448_1209113335766426_1519094994_n

Sisältövaroitukset: keskenmeno, lääkkeet

Lääkityksen aloittamiseen liittyy jo aivan tarpeeksi mietittävää silloin kun se koskee vain omaa terveyttä. Lääkeihmisstigman pelko, sivuoireet, ”lääkerumballa” pelottelu: kuinka kauan siinä menee, että sopiva lääkitys löytyy. Entäpä jos tähän lisätään huoli lääkkeiden suorasta vaikutuksesta toiseen olentoon? Minut tämä huoli valtasi, kun huomasin, että hieno raskautumissuunnitelmani lääkkeettömänä ei toiminutkaan. Koska lääkkeiden vaikutus alkion, sikiön ja vauvan kehitykseen raskausyrityksen ja raskauden ajan pelotti, olin suunnitellut taukoa lääkkeistä. 

Eihän siitä mitään tullut, pakko-oireet, ahdistus ja itkuisuus palasivat, eivätkä ne osoittaneet merkkiäkään häviämisestä. Ryvin taas masennuksen pohjamudissa.

Koin olevani hyvä tuleva äiti pistämällä toivomamme lapsen terveyden omani edelle, vaikka puolisonikin yritti vakuuttaa minut siitä, että minun terveyteni tulisi olla etusijalla. En hyväksynyt tätä ajatusta: kyllä minä tulevan lapseni vuoksi kestäisin mitä vaan! 

Sinnittelin sitten ilman lääkitystä läpi ensimmäisen koeputkihedelmöityssyklin, olin itkuinen, väsynyt ja ahdistunut. Kehittynyt täydellinen alkio ei saanut aikaan raskautta, kukaan ei osannut kertoa syytä. Seuraavassa syklissä tapahtui se mitä hartaasti olimme toivoneet: täydellinen alkio, implantaatio onnistui ja raskaus sai alkunsa. Täytyin ilosta ja energiasta, tätähän oli toivottu pitkään ja stressi oli ollut todella kova siitä, raskautuisinko ollenkaan (osittain siksi, että olen stressaaja potenssiin triljoona).

Raskauden alkuvaiheessa alkoi kuitenkin ilmentyä pientä ongelmaa ja minä ahdistuin kovasti siitä, päivät kuluivat itkiessä. Joku toinen olisi ehkä suhtautunut kevyemmin näihin pieniin huolenaiheisiin, mutta en minä. Hoitamaton perussairauteni otti vallan minusta ja olin täysin lohduton. Tämä minulle niin tärkeä raskaus päättyi suhteellisen alkuvaiheessa keskenmenoon, syytä ei osattu kertoa. Olin täysin musertunut. 

Aloin miettimään hyvin toimivien lääkkeideni uudelleenaloitusta, ehkä edes siksi aikaa, että saisin surtua, ja jospa sittenkin uskaltautuisin kokeilemaan hyvin toimivaa lääkekomboani seuraavaan yrityksen aikana. ”Laittaisin oman terveyteni etusijalle”. Riskit ovat sikiön terveydelle pienet näillä minulle määrätyillä lääkemäärillä ja järjellisesti ajateltuna lääkityksen uudelleen aloittaminen olisi viisasta. Epäröin kuitenkin, ”puhtaan kehon” ja ”äidin uhrautumisen ihanteet” kummittelivat edelleen mielessäni.

Kunnes aivan muutama päivä sitten luin artikkelin, jossa todettiin, että äidin hoitamaton mielenterveyssairaus saattaa olla yhtä suuri riski ennenaikaiselle synnytykselle tai keskenmenolle kuin lääkityskin. Miksi kukaan minua hoitaneista lääkäreistä ei kertonut tätä tärkeää tietoa minulle aiemmin?

Missään ei tietenkään ole sanottu, että stressaamiseni johti keskenmenoon, tai että lääkitys olisi suojannut, ehkä ”luonto vain hoiti tehtävänsä”. Raskauksien mekanismit ovat kuitenkin vielä aika paljon mysteerejä niin meille taviksille kuin lääkäreillekin.

Nyt olen päättänyt asettaa sekä itseni ja tulevan toivomani lapsen etusijalle, kaiken järjen mukaan lääkitykseni suojaa sekä minua sekä sikiötä. Tai vähintään raskauksissa esiintyvät ongelmat ovat ”selvittämättömiä”, ei voida osoittaa, mistä useimmat ongelmat johtuvat (tietenkään tässä en puhu suuremman riskin lääkkeistä tms. joita niitäkin voidaan valvotusti ja harkinnanvaraisesti käyttää).

Minun on vain hyväksyttävä se, että näissä elämän ja kuoleman kysymyksissä ei ole helppoa, riskitöntä tietä. Minua pelottaa vieläkin se, onko ratkaisuni oikea, mutta tässä kohtaa minun on päästettävä irti kontrollista ja uskoa kohtaloni itseni ulkopuolelle.

 

Kertoi: Lumme

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s